Virtapyörre Oy on hyvinvointi- ja viestintäpalveluita tarjoava yritys.

VARAA HOITOAIKA TAI JOOGAN YKSITYISTUNTI>>

TILAA UUTISKIRJE

UUTISIA

4 viikkoa sitten

Huh huh. Monella tavalla superraskaan syksyn päätteeksi ennen joulua palautettu osteopatian lopputyö on kyllä paras joululahja, jonka itselleni saatoin antaa. Kiitos opponoija Salla Mononen ja kaikki ketkä on jollain tavalla auttaneet ja jaksaneet tsempata ja tukea!

Alla työn pohdintaosuutta. jos pallea-asiat kiinnostaa:

Pallea toimii hyvänä kiintopisteenä kehon moninaisten yhteyksien ymmärtämiseen. Mikään ei toimi tyhjiössä, vaan on nesteiden, kudosten, hengityksen ja hermoyhteyksien kautta yhteydessä muualla kehoon. Kun kosket yhtä kohtaa kehossa, kosket kaikkia, on joku osuvasti sanonut.

Hengitys on ainoa kehomme toiminta, joka toimii itsenäisesti, mutta johon pystymme paljonkin vaikuttamaan. Syvällä palleahengityksellä pystymme parantamaan kehomme nestekiertoa, verenkiertoa, elävöittämään faskioidemme toimintaa, parantamaan hermoyhteyksiämme sekä ruoansulatustamme.

Pallea on monin tavoin yhteydessä kehomme eri osiin ja järjestelmiin. Pallea toimii hengityslihaksena yhteistyössä muiden hengityslihasten kanssa, ja pallean häiriöt voivat ylikuormittaa näitä.

Pallea yhdistyy ligamentein keuhkopussiin ja sydänpussiin ja sen toiminta vaikuttaa näin myös sydämen ja keuhkojen optimaaliseen toimintaan. Pallea kiinnittyy myös thoraxin alueelle ja kylkiluiden leesiot voivat vaikuttaa siihen. Maksa lepää läheisessä yhteydessä pallean oikean kupolin alla, joten myös niiden toiminta on yhteydessä.

Ruoansulatuselimistöön pallea vaikuttaa sekä hierovalla liikkeellään, sen kautta että ruokatorvi menee pallean läpi että sen kautta miten palleahengitys vaikuttaa parasympaattiseen hermostoon. Lantionpohjan pallea ja hengityspallea toimivat synkroniassa. Niska-hartiaseutuun pallea vaikuttaa sekä hermotuksen, apuhengityslihasten että faskiaalisten yhteyksien kautta.

Pallea toimii myös nestekierron pumppuna ja on tärkeässä roolissa kehon puhdistusmekanismin ja immuniteetin suhteen. Kun osteopaattina ymmärrämme tämän monimuotoisuuden, näemme miten palleaa hoitamalla voimme vaikuttaa lukuisiin muihinkin kehon prosesseihin.

Osteopatiassa voidaan nähdä hengityspallean lisäksi muitakin “palleoita”, poikittaiskudosrakenteita, joiden toiminta vaikuttaa kehossa jatkumona. Tämä ajatus useista palleoista tarjoaa kiinnostavan mallin osteopaattiseen hoitoon, ja kehyksen ymmärtää kehon faskiaalisia yhteyksiä. Ajatus jousenjänteestä on havainnollinen: kehon etupuolen hoitaminen on osteopatiassa tärkeää - ja pallea on tässä keskeinen rakenne.

Pallea on ollut olennainen osa osteopatiaa heti alkuajoilta. Stillin jo 1800-luvun lopulla tekevät huomiot ovat pitkälti vieläkin ajankohtaisia.

Koululääketieteessä pallean roolia ei usein nähdä niin korostuneena kuin osteopatiassa. Hikka tunnistetaan pallean toimintahäiriöksi, mutta muuten palleaa harvoin mainitaan lääkärikäynnin yhteydessä. Tutkimuksissa on kuitenkin todettu pallean merkitys niin astman, sydän- ja verenkiertovaivojen, ruoansulatusongelmien ja niska-hartiaseudun jännitysten yhteydessä.

Olikin kiinnostavaa tietää, miten pallean roolia käsitellään lääketieteen opinnoissa. Entä onko lääkäreitä, joiden erityisen kiinnostuksen kohteena pallea on? Kuinka usein lääkärin vastaanotolla tuodaan esiin manuaalisen terapian ja hengitysharjoitusten hyötyjä? Yleisesti tuntuu, että tässä työssä käsitellyt palleahengitys, hermoston rauhoittaminen ja parasympaattisen hermoston vaikutus kiinnostavat yhä useampia ihmisiä.

Kysymys pallean toiminnan ja palleahengityksen merkityksestä henkisessä hyvinvoinnissa on kiinnostava: miten pallea vaikuttaa stressiin ja esimerkiksi emotionaalisiin traumoihin. Ja miten voimme osteopaattina edesauttaa näistä toipumista. Tämä pallean suhde henkiseen hyvinvointiin ja stressin- ja traumanpurkuun, jota olen käsitellyt työni loppuosassa, ansaitsisi laajemmankin huomion.

Vain kehotietoisimmat asiakkaani ovat tietoisia palleastaan - ja heillä onkin usein jo omia keinoja käytössään! Suurin osa on yllättyneitä, mutta kiinnostuneita, kun kerron heille millä tavalla pallealla on vaikutusta esimerkiksi niin yleisiin niska-hartiaseudun vaivoihin.

Voidaan ajatella, että palleahengitys on eräänlainen “salainen ovi” parasympaattiseen hermostoon. Näen että pallea on eräänlainen iskunvaimennin tai “airbag” elämää kohtaan. Pallea reagoi kaikkiin elämässä vastaan tuleviin asioihin. Onkin hyväksyttävä, että tämä pallean kanssa työskentely on jatkuva prosessi. Emme voi vain “avata pallea” ja olettaa se siitä eteenpän “pysyy auki”, vaan meidän tulee opetella keinoja ja löytää hoitomuotoja, joista voi saada apua, kun stressi, ahdistus, kiire, paniikki, huoli tai traumaattinen kokemus tai elämäntilanne iskee.

On ollut kiinnostavaa löytää hyvinkin tuoretta tutkimusta pallean merkityksestä monissa fyysisissä ja henkisissä vaivoissa. Omat kokemusperäiset oivallukset ovat saaneet vahvistusta - ja ikään kuin lihaa luiden ympärille.

Olen tarkoituksella jättänyt työstäni pois pallean hoidon osteopaattiset tekniikat, koska itselleni pääasia tässä työssä on ollut ymmärtää yleisellä tasolla tätä toiminnallista kokonaisuutta. Tässä olisi hyvä aihe jonkun toisen palleasta inspiroituneen osteopaattiopiskelijan opinnäytetyölle!

Oma kiinnostukseni pallean toimintaan lähti jo vuosia ennen osteopatiaopintojani. Joogassa palleahengitys ja pallean rauhoittaminen ovat keskeisiä harjoituksen kohteita. Shiatsua opiskellessani kävimme myös läpi pallean hoitoa. Osteopatiaopintojeni aikana kiinnostus on syventynyt entisestään. Pallealla on niin monia yhteyksiä kehoon ja mieleen, että näiden ymmärtämiseen olen halunnut käyttää tämän lopputyöni.

Omat kokemukseni osteopaattisista hoidoista, joissa palleaani on käsitelty, ovat olleet voimakkaita ja mieleenpainuvia. Joskus pallea on jäänyt käymään prosessia läpi monen päivän ajan. Erään hoidon jälkeen tunsin parin tunnin ajan selkeästi hengityspallean ja lantionpohjan pallean yhteyden, näiden yhdenmukaisen ylös- ja alassuuntaavaan liikkeen. Toisen kerran palleani teki usean päivän aikana syvää huokailua aiheuttavaa avaavaa liikettä.

Suhteeni pallean anatomiaan on ollut pitkälti “kokemuksellinen”. Tässä työssä olen halunnut syventää ymmärrystäni palleasta, niin että tämä kokemuksellisesti syvä suhde täydentyisi teoreettisesti monipuolisella ja tarkalla ymmärryksellä. Työn tarkoitus on ollut “opettaa itselleni anatomiaa ja fysiologiaa” - ja toivottavasti tästä projektistani on hyötyä myös pallean toiminnasta kiinnostuneelle osteopatiaopiskelijalle, osteopaatille, kehoterapeutille, liikunnanohjaajalle ja kelle vaan, joka haluaa voida paremmin pallean toimintaa ymmärtämällä.

Tulen varmasti kirjoittamaan ja tutkimaan tätä aihetta lisää jossain muodossa. Olen myös pitänyt palleaworkshopeja, jossa keskustellaan ja jaetaan kokemuksia sekä tutkitaan palleaa kokemuksellisen anatomian ja jooga- ja hengitysharjoitusten kautta. Tässä inspiroivalla tavalla yhdistyvät osteopatian osaaminen joogaohjaukseen.

Mitä tahansa muutakin työssäni sivuavaa osa-aluetta voisi laajentaa. Itse valitsin kuitenkin tällaisen laajan katsauksen, jotta niin itse kuin lukijakin saa kokonaisvaltaisen katsauksen aiheesta, ja voi jatkaa tutkimusmatkaansa oman kiinnostuksensa suuntaan.

Mitä pidempään hengität, sitä pidempään elät.
... Lue lisääNäytä vähemmän

Näytä Facebookissa